Tällä hetkellä minua ärsyttää se, kuinka kamalan kateellinen olen usein. Joskus jopa toivoin ystävilleni tapahtuvan jotakin ikävää, koska olen liian kateellinen heille. Minua hävettää tunnustaa se, mutta totta se on. Minkälainen ihminen oikein toivoo sellaista?
Miksi sitten olen kateellinen? Wikipedian mukaan syynä on mm. huono itsetunto. En siis kestä sitä, että jollakin toisella asiat on paremmin kuin minulla, vaikka ei se minulta ole mitenkään pois. Ja eihän minulla edes ole asiat huonosti. Olen hyvännäköinen ja älykäs, on tyttöystävä, muutamia ystäviä ja paljon kavereita. Sosiaalinen statukseni on jossain määrin korkea. Mutta eihän se sitä tarkoita, etteikö minulla voisi olla huono itsetunto.
Yläasteella ja lukiossa olin melkoinen häviäjä. Vietin kaiken vapaa-aikani vain yksin kotona tietokoneella. Koulussa olin aina se, joka vain seurasi muita. Se, joka pelkäsi esittämästä omia mielipiteitään ja ajatuksiaan. Se, jolla ei ollut lainkaan itseluottamusta.
Lukioajoistani on jo yli viisi vuotta. Kumpuaako huono itsetuntoni siitä, että olin luuseri joskus vuosia sitten? Mitä sillä on enää väliä? Ketä se enää kiinnostaa? Ilmeisesti minua, vaikka ei tarvitsisi. Mitä tässä nyt sitten auttaisi?
